maanantai 27. helmikuuta 2012

Nirppanokka neulassa


Perjantaina olin kuin sivistynyt hieno aikuinen. Vietettiin meiän mummun 75vee juhlii ja vietiin se yllätyksenä syömään Tampereelle Ravintola Näsinneulaan. Kyseessä oli hienosto ravintola jossa annokset on kärpäsen kakkan kokoisia ja pitäisi osata käyttää haarukkaa ja veistä ja osata ottaa ne oikeessa järjestyksessä. Lisäks viel annokset on hienostuneeseen makuun sitä, tätä, tuota ja niitä mistä ei tämä kokkailija tajua hölkäsen pöläystä! Apua. Paniikki! Saisko vaan ranskikset ja jonku pirkka-perus pihvin ?


Kaikki oli hienosti katettu. Oli valehtelematta viidet aterimet molemmin puolin. Siinä sit kattelin niitä ja neuvoin mukamas viisaana mummuaki, että juujuu alota aina uloimmaisista. Ihan ku tietäisin jostain jotain yhtää sen paremmin. Mul oli pienet ennakkoluulot niitä annoksii kohtaan. Tiiätteks oikein hienostoravintolat, monen ruokalajin menut ja sillei. Ruoka on kuin jostai MasterChefistä ja pieniä hienoja annoksii. Mietin et mitä jos lähden ravintolasta nälkäisenä, hävettäiskö ees pikkasen? Se olis sit Bon appétit ja katotaa mitä nenän eteen tulee!

Ensimmäisenä oli keltajuuri-porkkanakeittoa. Se annos oli pienessä melkein espresso-kupin kokoisessa kupissa (en ihmettele jos ois ollu joku tuplaespresso-kuppi) ja aattelin oikeesti et tämmösiikö nää nyt sit on. Mul oli vähän, okei tosi paljon ennakkoluuloja ruuan suhteen. Tää eka yllätti tosi positiivisesti ja maistui vähän kasvissose-keitolle. Sitähän se varmaan olikin, mut vähän kauniimmin laitettuna kun kotona tai koulussa. Tykkäsin tästä tosi paljon! En oo oikein ollu alkuruoka ihmisiä ja en oo koskaa ymmärtäny miks syyään alkuruokia.


Toisena saatiin siikaa ja limeä. Tos oli erilaisii rehuja, sitä kalaa sekä tosi herkullinen juustonappi. Maittavaa täkin, vaikka en oikein kalan ystävä ookkaa. Nää alkuruuathan alko maistuu ihan hyvältä.


Ennen pääruokaa oli raikastamassa valkoherukkasorbettia tai ainaki jotai semmost se tarjoilija selitti! Tää näytti ihan jäätelöltä. Tykkäsin, kun toi lusikka oli tosi hauskasti väännetty tollei ja asettelu oli muuten kyl mun mieleen! Suunnittelin jo kotona lusikoiden vääntöä, jos kavereille jäätelöö tarjois. Jollain siirapilla oli pistetty lusikka kiinni lautaseen ettei se liiku. Tää oli aika raikasta ja kirpeetä. Mutta ei paha tääkään. Seuraavaks ois pääruoka, jos nää ruoka-annokset jatkuu tälläisinä niin nälkäsekshän jää.

Mul oli pääruuan suhtee suuret odotukset listassa luki Kaldoaivin poronvasaa (Reindeer from Kaldoaivi, kun toi Kaldoaivi on joku pleissi jossai :D) No pääruoka oli näihin muihin verrattuna paljon isompi ja niiiin hyvää, että unohdin nälkäisenä kuvanki nappaa! Arvaa vaan, että harmitti. Oli poron niskaa ja jotai sisäfilettä ja maistu ihan erilaiselle kaikki, mut hyvää. Tykkään kyl poronlihasta ja tää oli oikein tehty hyvin. Lisukkeena oli joku papu-tomaatti-salaatti ja iso perunasiivuke. Nams!

Sit ruuan jälkee oli kunnon kärpäsen kakan kokoinen annos. Lähijuustoja ja viikunaa seas jotai hilloo. Nää juustot oli kyl täst jostain läheltä mikä on suuri plussa! Oli joku savuinen juusto ja joku toinen en muista, mut ihan hyvä. Aika vahvan makuinen vaan. Toi pikkuinen punainen kuutio oli kai se viikuna, en oo ihan varma vielkää. Ihan hyvä annos, mut yksittäisinä maksais 12 euroo, sil saa kyl kunnon pihvejä. En jäänyt tätä kauaa miettii vaan aloin oottaa listan viimeistä ja herkullisinta annosta.

Sit oli jälkkärin vuoro! Nimeltään tää annos oli tyrniä ja valkosuklaata. Näil annoksil ei ollu ees kauheen hienoi nimii mitä ois voinu luulla. Ihan hyvä vaan, että pysty varautuun vähän mitä seuraavaks nenän eteen tuupataan. En oikein tykkää tyrnistä, enkä lakasta tai mustikoista enkä puolukoista. Toi kuivan näköinen oli jotain kakkupohjan makuista ja siinä ei mun kieleen tarttunut tyrnin maku, vaikka kai siinä ois pitäny olla? Mut hyvä vaan. Päällä oli valkosuklaa-kiekuroita. Vihreet kuutiot ei maistunu oikein millekkää ja oranssi möhkäle oli kai jonkinlainen rosmariinisorbetti, tosi kirpee ja siitä en tykänny. Lopuks pistelin ton pienen kupin valkosuklaata. Tää oli kyl oikein hyvä makuelämys ja hyvän kokoinen annos!

Yhteenvetona sanoisin, että ravintola Näsinneula on oikein loistava ruokapaikka viettämään vuosipäiviä tai jotain muuta oikein hienoa juhlaa. Maisemat on hienot pimeellä, palvelu on hyvää ja ruoka on hyvää, vaikka aika isot ennakkoluulot oli mullakin. En ehkä maksais yksittäisistä annoksista, koska ne on mun mielestä kalliita että menuita on kivempi syödä. Kun kerran tonne tulee nii kai ruuasta voi maksaa. Ainakin toi Finlandia menu oli mun makuun tosi hyvä eikä liian erikoinen. Ja kuulemma paras, sanoi mun kaveri, joka siel on töissä ja itseasias teki meiän ruuat ;) Joten keittiössä on osaavia ihmisiä ja jos ruuasta ei tykkää nii on omassa kielessä vika :)

Söin kolme tuntia ja lähdin maha täyttyneenä.

2 kommenttia:

  1. Alkuruokien tarkoitus on herätellä rauhallisesti ruokahalua ja makuaistia. Maku aisti on jännä asia. Liian kauan samaa makua se turtuu siihen. Tästä syystä saman massan ahmiminen käy helposti.
    Ruokalajien välit saavat aikaan sen että maha ehtii tajuta täyttyvänsä. Kolmessa tunnissa tulee juurikin täyteen.
    Kiva että tykkäsit kuitenkin ennakkoluuloista huolimatta.
    Kokki ihmisenä ihailen neulan tarjontaa. Mukava postaus sinulta. ^_^

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu noinhan se menee! Nyt oon taas sivistyneempi ihminen :) Ite, kun vaan aina hotkin isoja annoksia nopeasti. :) Ei sitä aattele, et vois syyä hienosti ja pienii annoksii.. Kiva kuitenkin, että tykkäsit mun postauksesta! Se, kun oli vähän erilainen "ruoka-arvostelu" :D

      Poista