perjantai 9. maaliskuuta 2012

Kaikki täl planeetal on saman arvosii

Tämä postaus sisältää paljon materiaalia eri puolilta maailmaa elävistä lapsista. Siitä missä ja miten he elävät ja mitä ovat joutuneet kärsimään.

"KONY 2012 is a film and campaign by Invisible Children that aims to make Joseph Kony famous, not to celebrate him, but to raise support for his arrest and set a precedent for international justice."

Kattokaa toi video ensin. Kesto on puoli tuntia. En meinannu eka kattoo kun vähäsen, mutta oli pakko kattoo loppuu. Aika surullista ja koskettavaa matskua.

Jos et jaksa katsoa videota vielä niin lyhyesti selitettynä: Videon tarkoitus on nostaa Joseph Kony kuuluisaksi. Ei juhlitakseen häntä vaan lopettaakseen hänen touhunsa. Kony on koonnut Ugandassa armeijan lapsista, jossa on yli 30 000 tuhatta lasta. Lapset pakenevat, etteivät joutuisi Konyn uhriksi ja ettei hän tappaisi heitä. Ymmärtääkseni lapset joutuvat tappamaan omat vanhempansa.

Surullisinta ehkä oli kuulla, kun yksi poika sanoi videon kuvaajalla, että hän on tärkeä, mutta ei ikävöi tätä. Poika toivoisi, että kuolisi ja pääsisi taivaaseen katsomaan veljeään. Taisi olla kymmenen vuotias..





Jos, ette katsoneet Putouksen Unicef -lähetystä niin katsokaa nämä videot. Ensimmäinen kertoo katulapsista ja on hyvin järkyttävä. (Voitte kelaa suoraan kohtaan 2:30) Toinen video kertoo kahdesta lapsesta, joiden vanhemmat on hylänny heidät ja isovanhemmat hoitavat heitä, vaikka isovanhemmat itse ovat sairaita ja  tarvitsisivat apua ja hoitoa.



"Aavikon kukka on Sherry Hormanin vuonna 2009 ohjaama elämäkertaelokuva, joka pohjautuu Waris Dirien omaelämäkerralliseen teokseen Aavikon kukka. Elokuva kertoo Dirien tiestä köyhästä somalialaistytöstä kansainväliseksi huippumalliksi.
Dirie pakeni kotoaan teini-ikäisenä välttääkseen pakkoavioliiton vanhan miehen kanssa. Hän asui ensin sukulaistensa luona Mogadishussa, mistä hän muutti Lontooseen äitinsä sukulaisten kotiapulaiseksi. Tämän suurlähettiläsperheen palattua takaisin Somaliaan Dirie jäi yksin Lontooseen vailla mitään omaisuutta tai edes voimassa olevaa passia. Elokuvassa kerrotaan myös siitä, kuinka Dirien sukupuolielimet silvottiin perinnäistapojen mukaan hänen ollessaan vasta lapsi, ja miten hän myöhemmin toi asian julkisuuteen. Dirie kutsuttiin YK:n hyväntahdonlähettilääksi ja hän on toiminut aktiivisesti sukupuolielinten silpomista vastaan."

Kirjassa ja elokuvassa kerrotaan myös tapahtumasta. Joku "noita" tulee ja silppoo häpyhuulet pois. Sitten ompelee haarat kiinni. Maailmassa on 100 - 140 miljoonaa (!!) ympärileikattua naista. Toimenpide ei ole hygieeninen eikä siinä kysytä lapsen mielipidettä. Muutenkin hyvin julmaa ja rikkoo lapsen oikeuksien lakia.




Maailmassa on paljon lapsia, jotka tarvitsevat apuamme. Itse ryhdyin kummiksi Suomen lähetysseuran kautta. 25 euroa kuukaudessa ei ole suuri raha mulle, mutta se voi olla suuri raha jollekkin toiselle. Voin vaikka jättää ne uudet korut ostamatta (viime viikolla, kun ostin uuden paidan, hups) tai ne muutamat sipsipussit jättää kaupan hyllylle. Kyllä mä oikeasti pärjään, mutta se jonka kummiksi pääsen ei pärjäisi ilman sitä mun pientä apua. Joku toinen saa koulutuksen ja mahdollisuuden parempaan elämään. Asioihin, jotka mulle on itsestään selvyyksiä ja ilmaisia.

Kummiksi voi ryhtyä Fidan, Suomen lähetysseuran, Unicefin ja monien muiden järjestöjen kautta.

Vaikka ei voisi rahallisesti auttaa niin tiedän yhden hauskan ja sinulle ilmaisen tavan. Kerää postimerkkejä ja kortteja. Idea on, että leikkaat vanhoista korteista ja kirjeistä postimerkit irti ja pistät ne kuoressa menemään Suomen lähetysseuralle. Postikortit, -merkit ja vanhat rahat huutokaupataan. Huutokauppa tuottaa noin 10-15 tuhatta euroa vuosittain ja juuri ne sinun postimerkit voivat olla arvokkaita, koska hei ei sitä koskaan tiedä! Tarkemmat ohjeet löydät täältä.

Lempäälän seurakunnalla on pieni kahvila keskustassa josta menee kaikki tuotto suoraan lahjoituksena. 15 tuhannella eurolla rakennetaan aina Haltille yksi paritalo, jossa voi kaksi perhettä asua. (Suomessa omakotitalot varmaa 200 tuhatta euroo lähtöhinta) Vuodessa siis postimerkki-huutokaupalla rakennetaan kahdelle perheelle koti. Ja vaikka se tuntuisi vähäiseltä niin kuvittele, kuinka monta eri tahoa auttaa ihmisiä ja kuinka paljon rahaa kerätään. Kyse ei ole isoista järjestöistä ja suurista summista vaan myös tavallisten ihmisten pienistä lahjoituksista.

Joka kerta, kun lahjoitat ei mene apusi hukkaan. Vaikka ostaisit lahjaksi lehmän tai rokotukset yhdelle lapselle. On se askel eteen päin. Itse yksi joulu pistin facebookkiin kuvan johon taggasin kaverini. Kuvassa luki "koska teillä on jo kaikilla kaikkee turhaa krääsää niin lahjoitin yhdelle lapselle rokotteita afrikkaan. hyvää joulua" :) Monet kaverit tykkäsivät kuvasta ja ideasta.

Ostin myös Nenäpäivä -nenän kerran Siwasta kauppareissulla. Se oli +2,5e kauppalaskuu ekstraa. (Niiden nenien teko varmaa maksaa 5-10 senttii per nenä ja 2,5e on suoraa voittoa siis) Ja ostin viel ne karkkitkin mitä ilman oisin pärjänny.

Se on sinun päätös mitä pidät tärkeänä ja mihin rahasi laitat. Minä laitan ne niitä tarvitseville.

2 kommenttia:

  1. Tuo on ollut totta jo kauan. Itsellänikin on ollut kummipoika jo vuodesta 2001. Putous-Unicef oli muuten hauska, mutta Munamiestä inhosin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi vähän ihanaa :) Mäki tykkäsin Putouksen Unicef-jaksosta, mut se oli aika rankka katsoo kun tajus miten jotkut lapset elää :(

      Poista